Hellurei ja hellät tunteet!

Eilen tankoilun jälkeen oli taas rengashetki.

Kaveri, mokoma 18v rimpula (hehe :D) saa väänneltyä ja käänneltyä itsensä jos jonkinmoiseen mutkaan, ja pitihän sitä sitten tämän vanhan tädinkin kokeilla, mihin tässä taipuu. Voe tokkiinsa, olihan se raaka peli Ranualla ku näiden hartioiden kanssa yritti vääntäytyä. Ekaa kertaa elämässäni sain kuitenkin silleen käden kannalta "yläkautta" varpaista kiinni ja käteen tuli sitä massiivista venymisen tunnetta, mikä tulee siitä kun kättä yrittää kääntää sitten pään päällä samalla pitäen jalasta kiinni. Seistessä tämä ei onnistu ollenkaan, mutta jotenkuten sitten pää alaspäin. Tai siis, saapahan edes pottuvarpaasta kiinni.

Annikan blogi, jossa hienompia rengaskuvia meiän treeneistä: Annikan blogi
Ja ihan ps. Olen huomauttanut kyseistä vimpulaa treenaamaan selkänsä kaarretta pyöreämmäksi, siis venyvyyttä enemmän myös hartioiden ja lonkankoukistajien piikkiin. Yhdestä kohtaa alaselkää megataipuminen, is no good... Se ei ehkä huoleta nyt nuorella iällä, mutta jos päädytään samaan vanhainkotiin joku päivä, niin sitten se mitataan, kumpi saa noukittua omat sukkansa lattialta. Khejehe :P

Tämä vielä perinteinen käsi selän taakse-ote

Samoin tässä, käsi selän takaa

Tässä on sitten jo käsi yläkautta vedettynä. Pain is hell... 

Siinä se käsi, on kaikessa vääntyneisyydessään. 

 Tulin sitten kotiin ja alaselkää lämmitti oikein kivasti. En ollu varma, että oliko se hyvä vai huono juttu. Tuntui siltä, että se olis jotenki auennu, siis jumit ja näin. Mutta eikä mitä.... Seuraavana päivänä eli tänään, oli sitten semmonen junttura, että voi voi... Oikeestaan se tuli jo illalla, tuli kova tarve nukkua sikiöasennossa, selkä sisäänpäin kaarella. Epäilen kuitenkin, että se on enemmän tuosta renkaan painamisesta selkään, kuin sen vääntymisestä mutkalle, koska millään erityisellä mutkalla en vielä ollut edes.

Tänään etsin sitten InterSportista teippiä tuota rengasta varten. Myyjä vakuutti, että jääkiekkoteippi olisi huonoa, sen sijaan kannattaisi panostaa tennisteippiin. Tennisteipin värit oli ihanan kirkkaat, ja pinta tuntui kivalta. Se on myös muovia, joten ei jää ollenkaan liimaa. Tennisteippi on joko paras ideani ikinä, tai totaalinen fail. Se on nimittäin ihan hemmetin tiukkagrippistä. Ja se myös loppui kesken, tennisteippiä ei myydä metritolkulla, vaan lyhyissä rullissa. En ymmärrä. Lätkämailat vaatii vaan vähän teippiä ja silti niitä myydään monimetrisissä rullissa. Miksei tennismailoja voisi teipata metrimäärissä? Hmph... Mutta, huomenna sitten taas ostamaan lisää teippiä. Jepu jee.

Eikö siitä tule aivan ihana piparminttukarkki? Karkkitanko. Luulenpa, että toi jakaa mielipiteitä. Toisen mielestä aivan ihana, toisen mielestä ihan ku hulavanne. Kuvan teippimäärä koostuu siis yhteensä kuudesta teippirullasta, 3 pinkkiä ja 3 valkoista. Ostan niitä saman setin lisää, ja laitan sen nätimmin, koska nyt tuli vähän hutiloitua.

Sit tän päivän treenit tangolla...

Tankotreeni ei oikein meinannu onnistua eilen, eikä ne onnistunu tänäänkään. Mieli pökittää vastaan, meinaa maistua tällä hetkellä vähän puulta. Toisaalta en meinannu voida töissä keskittyä asiaan, kun koko ajan mielessä hekumoin uusia tankojuttuja, mitä halusin kokeilla. Sitten vihdoin nyt illalla pääsin tankoon kiinni, ja p****t siinä pysyny huonostikaan. Tankosali ihan viileenä, hiki ei pysyny pinnassa, tanko tuntu ihan ku ois jauhopintanen. Pyh... Että voikin olla lannistunut olo, kun mikään ei toimi...

Ylitreenattu pässi on iloinen sisustaja

Treenin luvattu ihmemaa. Joka paikka jumissa. Mentaaliselta puolelta huomaan, että välissä on suuri into kohti tankoa, välissä se jopa tympii. Mun tankotreenimaailmani on täysin muuttunut, mutta kun vähän jotenkin se nolottaa niin en sano vielä, että miksi ja mitenkä.

Viikonloppu toi paussin muutoin jokapäiväiseen treeniin, ja luojan kiitos näin, sai jotain muutakin ajateltavaa. Ja kroppa lepoa, varsinkin olkapäät ja ranteet.

Viikonlopun rientona pääsin mm Ikeaan. Mentiin sinne ajatuksella, että kun semmoinen nyt kerta Kuopiossa on, niin kai siellä voisi käydä, silleen huvikseen kävellä läpi ja ostaa ehkä jonkun voiveitsen. Voiveistä en ostanut, mutta lompakko keveni 250 eurolla. Minä vahingossa kirjahylly-tv-tason, onko tämä paha? Sen jälkeen minä vielä 150e Citymarket, koska Salesta ei saa kaikkea ja pitihän sitä täydentää prodevarastot. Sitten vielä kiinalaiseen syömään ja vetämään hiilarimätöt, gluteenilla of course. Palaan tähän vielä myöhemmin.

Ja ei muuta ku tila-auto hyötykäyttöön!

Saalis

Tämmönen pulleroki tarttu mukaan

Ikeasta palattuaan alkoikin sitten palapelin kasaus. Mun mielestä se oli hauskaa, kiva pikku projekti lauantai-illan ratoksi. Seuran mielestä projektit vois olla jotain muutaki, mut kun kriteerina oli "tehdään kunnes alkaa vituttaa" ja tunnin päästä hylly oli pystyssä, niin ehkäpä tuo ei niin paha nakki ollukaan :)

Mun kirjastoni kolmasosa, tällä hetkellä lukujonossa olevat opukset. 

Reipas remppa-apulainen. Mamin pieni fletkumato :)

Eteinen alko muistuttaa sitä tilaa, kun X-Stage saapui. Kaaos had returned!

Tää on se before-kuva

Ja nää on se after-tila

Siis katsokaa nyt miten tyylikkääksi muuttui  tää ilme? :P Ja erityisesti pienellä feikki-lampaantaljalisäyksellä muuttui toi mun "sohva" eli avattu patja-rahi varsin tyylikkääksi istuimeksi.

Tää into levisi sitten pitkin kämppää, sain kuosiin myös toivottomaksi luulemani kaapistot. Nyt ehkä löydänkin jotain, ja syömätöntä ruokaakin tuli vastaan. Ehdin siis tällä kertaa tehdä onnistuneen intervention ennen muumioitumisprosessin alkua :P

Niin, mites se paleo? Kaksi viikkoa käytännössä/luultavasti ketoosissa, ja kropasta tuli kivimöykky, sort of speak. Mulla oli valmentajan tapaaminen ja kommenttina oli, että rasva on kovettunut, silleen not in a good way. Sanoinkohan mä tästä jo? No eniwhuu, mun kroppa pääsi taas osoittamaan, että sille ei kelpaa mikään ja sen toiminnot on jostain eri ohjekirjasta. Hiilarit takas kehiin, eli marjat ja hedelmät, niinkuin kick starttiin kuuluikin. Sitten myöhemmin tuli bataatti, ja nythän tässä ollaan sitten normiruokavaliossa, tosin ilman maitoa ja viljoja. Mut mitä paleoon tulee, niin ajattelen tavallaan olevani paleo, toisaalta en tiedä voinko olla. Missä menee raja? Tein tuossa taannoin FoodDetectiven ja oon sit vältelly maissia, palkokasveja ja pähkinöitä. Mut jatkossa en jaksa tehdä mitään suurta numeroa eli olla tiukan paleo ja miettiä jotain herneitä, onko ok vai ei. Voiko siis kutsua itseään paleoksi, jos mekaanisesti ruokailu tapahtuu normaaliin ihmismäiseen tapaan ilman ihme kikkailuja, syö palkokasveja, syö satunnaisesti maitotuotteita ja gluteenittomia viljoja? No oli mikä oli...

Ituhipin varastot sai uusia purnukoita. Tässä eri pähkinöitä ja siemeniä.

Mun mielestä hiilareiden lisääntyessä olokin on parantunut ja ilman viljoja ja maitoa vatsa tuntuu jotenkin kevyemmältä eikä samanlainen ankara väsymys ole. Paitsi, että töissä olen alkanut juoda kahvia, ja oon sit ihan tillin tallin. Työterveystarkastuksessa lätkäisin tauluun korkeimmat kilpirauhaslukemat, mitä ikinä aiemmin mutta nytkin vasta ihan hippusen yli sallitun lääkkeilläpelottelurajan. Vielä ei lekuri haluais mulle lääkkeitä, mutta suostui kuitenkin siihen, että tutkitaan kilpparin vasta-aineet. Tiedä häntä, jos mulla onkin terve kilpparikaveri, jota vaan kiusataan ja se joku bully ei anna sen tehä läksyjään rauhassa. Empäs kuitenkaan jaksa uskoa. Tätä verikoetta varten mä en sit tiiä miten pitäs käyttäytyä, mut ajattelin syödä nyt pari päivää varuilta maitotuotteita ja gluteenia, jotta jos niillä on osuutta asiaan, se näkyisi sitten siinä verikokeessa. Ei kylläkään mitään hajua, onko se tuon sorttinenkaan koko koe, mut eipähän jää itseä vaivaamaan.

On muuten verenpaineet tippuneet parikytä pykälää, kiitos vaan treenaamisen, varmaankin siitä tää johtuu. Kyllä on välillä vähän turhanki kepeä olo sen vuoksi. JA ainiin joo! Lääkäri sanoi, että mulla on poikkeuksellisen hyvä kolesterolitasapaino ja matalat lukemat. Että ilmeisesti mun keho ei jätä rasvaa pyörimään verisuoniin, tai sitten en syö rasvaa. Jälkimmäinen se ei voi olla, kun joka aamu alkaa jauhelihalla ja myöhmeminki vedän paljon lihaa. Tästä riemuvoitosta kovan rasvan vaarallisuuden suhteen toki riemastuin, kun kerrankin mulla jokin asia edes toimii. Mutta silti ajattelin vaihtaa aamupalat jauhelihasta kalkkunaleikkeleisiin. Helpompaa, ja varmaan kehoa vähemmän rasittavaa.

Nämä marjapurnukat liittyy mun yritykseen saada maustettua mun aamuista leväjuomaa. Siis et varmaan usko, kun sanon, mutta jotenki kummassa on alkanu tympiä maistella joka aamu kalan sisälmyksiltä maistuvaa nestettä...

Viime viikolla törsäsin muuten muutenkin, nimittäin treenikamaan. Sokkarilla oli alet.

 Nilkkapainot, käsipuristin, hulavanne, jumppapallo, hierontapallo, joogamatto, joogapalikat, kuminauha, jotkut remmit, varmaan ne on johonki SM-touhuun sitten tarkotetut...

 Parasta tässä kaikessa, sen lisäksi siis, että pyörällä raahasin nuo kamat kotiin, oli että tuo koko kasa tuli maksamaan 40e. Siis 40e, tuosta kaikesta?! Ihanan halpaa :P Jumppapallo toi heti muuten hien pintaan. Tuo pumppu oli niin pieni ja surkea, että pienten taukojen kanssa pumppasin sitä ainakin 45minuuttia. Ei löytyny HeiaHeiasta sopivaa treenivaihtoehtoa tuolle, mutta kyllä pitäs olla! Sen sijaan käsipuristumet sieltä löytyi, ja siitä huvittuneena kirjasin heti 5minsan puristinreenit.

Siltä varalta, että ylispagaatti pääsee yllättämään, ostin nuo huikeat 2,5e/kpl maksaneet joogapalikat. Nytpä sitten tiedän mitä tehdä, jos tämmöinen tilanne osuu omalle kohdalle, että herään joku aamu vetreänä kuin taikina :P

1kg nilkkapainot

Nilkkapainoja testasinkin jo, ja se oli tosi hauskaa! Jännä miten jalat käyttäytyy eri tavalla niiden kanssa.

ps. Olen taas aloittanut harjoittelut perhoskässäristä kaadolla kopteriin. Ei se mene vieläkään, voi prkl....

ps2. Ainiin! Mä sain vääntymään itseni Allegraan! Silleen semisti, ku yläkäsi ei osu tankoon, ja yläjalka ei oo irti, mut hei! It's a start! En ois ikinä uskonu, ja ihan ekalla treenikerralla! Kuva on vähän hassunläntä, mut eipä se mittään :)

Pari viikonloppua Helsingissä

Niin se vaan tuli ja meni, se Pole Art.

Meitä lähti Kuopiosta kahden auton verran jengiä ja osa majoittui tuttujen luo ja loput mentiin Omppuun.

Mä nyt oletan, että tätä blogia lukee omien kavereideni lisäksi lähinnä tankoilijat, joten hirveesti ei tarvinne selittää mistä on kyse. Lyhyesti: maailman huiput tulee kisaamaan joka vuosi Helsinkiin/Tukholmaan ehkä maailman arvostettuimpaan tankokilpailuun, jossa temppujen ja koreon lisäksi arvostetaan myös ilmaisua ja luovuutta.

En tiiä mikä mulla oli mutta en hirveenä kuvia napsinu. Otin muutaman hassun potretin meiän istuinpaikoilta ihan vaan todetakseni että näkymät on hyvät, mut oikeestaan mä luotin siihen, että netti tulee olemaan täynnä hienoja kuvia ihan ilman minua ja mun iPhonea :D Mut se mua harmittaa, ku ei tullu pyydettyä ketään ottamaan kuvia meiän omasta porukasta.

Pole Art oli kyllä aivan ihana tapahtuma. Järjestettykin hyvin. Ja niiiiin tyylikäs!

suttunen Oona. En halunnu käyttää aikaa kamera-asetusten kanssa, vaan katsoa esitystä. 

Ensimmäiset esitykset iski ehkä alkuintouttaan eniten, mutta tykkäsin kyllä kovasti naisten voittajasta Heidi Cokerista:

Ja tietty Suomen omasta Oona Kivelästä:

Miehet pisti kans parastaan, mut mulla vähän laiskuttaa ni en jaksa postailla ihan sikana nyt kuvia ja videoita, oon huomannu jo että kaikki muut tankoblogaajat on hoitanu tän raportoinnin jo niin hyvin et mulla on nyt varaa vähän ottaa lepiä ku tälleen "myöhässä" tästä muutenki kirjottelen :D

Messiin PoleArteista tarttu myös uus kiva rimpsuhame. Vielä ei oo päästy sen kanssa tositoimiin, mut vielä mä ehdin :P

Samaan syssyyn todettakoon, että ostin toiselta tankoilijalta, Sailalta, ihanan Pole Romperin. Sitä testasin pikaisesti tänään. Tuo sydänkuvioinen takamus huolettaa mua, et valuuko se alaspäin ja sit näkyy jotain ei-niin-hienoa. Tänään treeneissä sai sitten kaverit huomauttaa, jos ylimääräst näky. Olin pukenut erottuvat alkkarit alle, että ne heti spottaa jos tilanne tulee. Hahaa, I'm a genious :D

Mutta takas vielä sinne Pole Arttiin. Pole Artin jälkeen käytiin syömässä, mähän säädin tän mun paleon kanssa koko viikonlopun. Totesin, että on vaikeeta, ihan vaan pelkällä gluteenittomalla/laktoosittomalla/diabeetikolla. Näistä en siis mitään oikeasti ole enkä ole tätä ennen heihin paljon ajatusta luonut. Mut nyt. Vehnää on piilossa hitto joka paikassa! Söin sitä mm tonnikalan seassa, tajusin vasta purkin kyljestä. Ravintolassa pyysin light kokiksen, ja oon vähän vakuuttunu et tympääntyny baarimikko ei jaksanu oikeesti kattoa et oisko se light.

Näkymä Bläkistä

Pole Artin jatkot oli yksityisklubi Bläkissä. Se on kai hienoki mesta. Nyt se oli vaan ihan sikatäynnä, semmonen pieni koppi, jossa ei mahtunu minnekään istumaan, eikä kylkeään kääntämään. Ensin mä mietin et me ollaan savolaisten kanssa jotenki liian country ku ei viihdytä,oltiin oikeesti ehkä vartti siellä. Mut sittemmin oon kuullu ja lukenu et ei moni muukaan löytäny paikkaansa sieltä. Hienot oli maisemat kyllä Helsingin ylle, mut ei se oikeen korvannu sitä tungosta.

Mulla on niiiiin joku juttu ratikoihin! ooooh! <3

Nyt tänä viikonloppuna olin sitten uudestaan Helsingissä. Olin siellä kouluttautumassa Rorschach-mustetahratestin saloihin. Ai että mä rakastan sitä testiä! Niin kauan, ku ei tartte tehä kaikkea käsin, vaan matikkaosuuden hoitaisi luotettavasti tietokone. Olin sitten pitkien koulutuspäivien päätteeksi vielä niin reipas, että kävin tutustumassa Pole4Fitiin ja Vertical Clubiin. En ollut ensin mahtua sinne Verticalille, siis tavan tankotunnille jonossa olin nro 22! Renkaalle mahduin sit just ja just.

Pitäskö sit jotenki vähän sanoa arvostelua ku on käyty paikat tsekkaamassa?

sisäänkäynti Pole4Fitille, ove näkyy oranssina oikeella

Pole4Fitillä menin edistyneen jatkotason tunnille, sen kummemmin arpomatta tuunko hengissä sieltä ulos vai enkö. Oli ainoa mikä sopi aikatauluun ja sitä paitsi, jos on menossa vierailulle ni sit kans kunnon juttuja opettelemaan, eikä mitään kaksosia ja skorppareita tekemään! :D En meinannu millään löytää sinne, sisääntulo oli tyyliin neuvostoajan bunkkerissa (parkkihallin sisäänkulussa). Mut eipä siinä, tehtiin Alex Schuckinin workshopista jääneitä juttuja, eli ihan Pole Artin hengessä mentiin. Ohjaaja oli tosi kiva, sain minäki väkerrettyä niitä juttuja ku se nosti mua :D Tunnin jälkeen oli käsivarsi ja käsitaive sen olonen ku oisin heroiininarkki ja tykitelly innokkaana menemään jo pitemmän aikaa. Mut ei, tankotanssia tässä vaan on vedetty :P Aika huumaavaa seki kyllä on! Tilaa oli kivasti, tosin ehkä jos tankosali on täynnä eli 17 yhtä aikaa, niin aika paljon se kyllä on kerralla opettajan huomioitavaksi. Mut jatkotasoilla ei tunnu olevan missään sitä vaaraa :D Ohjaaja antoi mun videokuvata ne liikkeet, pienet paineet siinä kuulosti kohoavan mut lähtipähän opit Kuopioon asti :) Terkkuja vaan Hanna, jos tätä luet :)

Verticalille sit lauantaina renkuloimaan. Tyylikkäästi hurautin bussilla ohi Kalasataman pysäkin ja reippaana käppäilin sitten Kulosaaresta sillan yli. Hiestä märkänä, kiitos rinkan. Verticalillakin oli kiva ohjaaja, jutusteleva. Ja koska minäki pälätän ni mikäs siinä :D Terkkuja Riikka sullekki, jos tätä luet :) Mulla oli niin paljon aikaa tuhlattavana ennen mun junaa takas Kuopioon ja Verticalille saavuinki runsaasti etuajassa. Vertical on ihanan valoisa ja tyylikäs, tykkään siitä värimaailmasta. Aikas lähekkäin oli sielläkin tangot. Renkaita oli 4, 2-3 ihmistä yhden kimpussa. Se tosin ei tuntunu olevan mitenkään liikaa, ainakaan näin aloittelijana.

vertical clubilta

Empäs oikein osais valita et kummassa paikassa kävisin jos vain toiseen saisi mennä. Rock the Polehan mulla on vielä testaamatta. Mutta koska mulla tuota Rorschachia on kerran kuussa vuoden ajan, niin ehdin varmasti käydä jatkossakin Helsingin tankosaleja nuohoamassa.

No mutta se siitä Helsingin osuudesta. Sunnuntaina, tänään, sain sitten lökötellä. Reipasta aloitekyvyttömyyttä ilmassa, mut treenaamassa kyllä käytiin. Tytöt halusi loputkin päästä tutustumaan meiän uuteen perheenjäseneeseen, eli rinkulaan :) Vedin sit omalla vielä rajallisella tempputietopaketillani tytöille pienen introtunnin. Uusia rakkauksia syntyi, mutta myös muutamia kirosanoja lensi ilmassa, kyllä se vaan nipistää ihan eri tavalla kuin tanko :D

Mamin pulla <3

Potaatti, mun kissa (lempinimi), palasi kans työttömyysvapailta arkeen viikko sitten, samalla ku mäki alotin uudet työt. Mä sanon, et seki oli työttömänä ku se asusti koko kesän Kuusamossa, ja sen aikaa mäki olin työtön. Vuosi sitten olin vaihdossa ja sen aikaa se oli kans Kuusamossa, sillo me puhuttiin et Pottuki oli vaihto-oppilaana. Me tehään kato kaikki elämän isot siirtymät kimpassa :P

One Ring to Rule Them All

Mulla on uusi lelu <3

Ahlsportin Aerial Ring. Ekan kerran mä kokeilin ilmarengasta siellä Espanjan lomalla. Tykkäsin kovasti, ja heti kun näin Ahlsportin alennusmyynnin, tilanne alkoi vaatia toimintaa. Olin just saanut myös tietää, että sain töitä, joten aloitin tulevan palkkani tuhlaamisen hyvissä ajoin :P

Postitus kesti ikuisuuden ja sekä Ahlport että Posti ehti töpeksiä ja hukata tän jo kertaalleen. Lopulta sain jonkun mystisen posti-ilmoituksen ja menin Postiin hakemaan pakettia. Olin pyörällä ja mietin mielessäni, että toivottavasti se ei ole nyt se rengas, kun sen piti olla kotiinkuljetuksella. No olihan se. Hetken siinä haukoin henkeäni mut lopulta kaikki meni näpsäkästi kun revin paketin auki Postissa ja rengas harteille ja ei muuta ku pyörän selkään. Lähdin siitä samantien Hytkeelle ja yks nuorista työntekijöistä (Kuopion miestanko-ope!) halusi heti päästä kokeilemaan tätä, joten ripustettiin se yhteen ryhmäliikuntasaleista. Rengas jäi tosi matalalle, muuten oikein hyvä ja kätevä. Mietitään sitten jatkossa, minne tämän laittaisi.

Nyt tarvisi sitten keksiä, että mistä parhaat teipit tämän teippaamiseen? Koska kyllähän se vähän pakko on teipata, eikö? Kaunis valkoinen pinta, mutta kovin on liukas. Entäs saako niitä kuinka hienoissa väreissä niitä teippejä?
Ja jos tiedät jotain hyviä nettisivuja mistä temppuvinkkejä, niin mielelläni otan linkkivinkit vastaan! :)

Seuraavissa kolmessa kuvassa esiintyy Elina, tai Chirion niin kuin tankomaailma sen tuntee :)

Ihana semmoinen "Ai ai ai, perseeseen sattuu!" Mutta eipä se Elinaa estänyt rakastumasta tähän rinkulaan :)

Vietän viikonlopun Helsingissä ja yritin ilmoittautua Vertical Clubin aerial hoop-tunneille. Sanon, että yritin, koska jäin varasijalle 6. Nyt sais joku kato käydä siellä, koska Savo tarttee vähän vinkkejä ilmarenkailuun :)

Tätä kokeilin ihan hetken mielijohteesta ja yllätyin positiivisesti. Mutta! En kerta kaikkiaan pysty suoristamaan mun hartioita, ne ei vaan liiku ja voima katoaa ihan kokonaan...

On tullut muuten vietettyä viime viikkoina melkein kaikki illat Hytkeellä. Vuosiasiakkaat saa olla siellä vapaasti ja tankosalikin on 24/7 auki. Meillä vois olla käytännössä makuupussit siellä, käytäs vaan päivisin töissä muualla. Yhtään viihtyisä se ei oo, mut ilmapiiri tuleekin meistä muista ihmisistä :)
Tosin, mun täytyy vähän järkeistää mun treenimääriä, koska mun kropassa ei oo taas vaihteeksi tai siis ei ole ikuisuuksiin ollut oikeen kaikki inkkarit kanootissa ja muumilaaksossaki on melkeen pelkkiä hattivatteja. Mutta, se on toinen tarina se :)

Rengas kulkee kätevästi kotiin ja liikuntakeskukselle olalla. Tosin, pyöräillessä tää ei oo niin kätevä.

Toi video taisi olla mulla jo kertaalleen täällä näytillä, mut siinä on Jenyne Butterflyn rengasta ja tankoa. Ah! Niin kaunista!

Sit vaan reeniä kehiin, ja vähän korkeammalle kiinni nii johan läks :P Tässä on vasta ensimmäinen päivä ja elämäni ensimmäisiä lyhykäisiä treenejä takana. Kehittymisen varaa on riittämiin, ja tietopankki toistaiseksi vielä varsin tyhjä siitä, mitä kaikkea tämän kanssa voi tehdä.