Curiosity killed the cat

Pole Guru. Tämä tunti on vaativin tankotanssituntimme. Guru-tunnit ovat tarkoitettu useita vuosia harrastaneille tankotanssiakrobaateille, joille on kehittynyt erinomainen kehonhallinta, voima ja venyvyys. Tunnilla harjoitellaan täysin uusia liikkeitä, jotka ovat peräisin kansainvälisten tankotanssikilpailuiden ammattitankoilijoilta. Tankotanssikoulumme 3,6 metrin huonekorkeus mahdollistaa kisoissa käytettävien liikkeiden ja liikesarjojen täydellisen harjoittelun. Tunti soveltuu Pole 3-tason liikkeiden osaamisen jälkeen. Sopii myös ammattilaisille! Tunnin kesto 75min.

"Erinomainen kehonhallinta, voima ja venyvyys". Siis daa, mun toinen, kolmas ja neljäs nimeni on kehonhallinta, voima ja venyvyys! Ja pfffft, nää Verticalilla ei näköjään ees vaadi kestävyyttä, mitä siis sitäkin olisi tietty saavikaupalla! Piiiiiece of Nakki! 

"Sopii myös ammattilaisille!" Oh pliiis, enkait mä muuten jaksais ees vaivautua? 

"Tarkoitettu useita vuosia harrastaneille tankotanssiakrobaateille". Lahjattomat treenaa. Varsinkin vuosia. Mä taas... Mä olen puhdasta luonnonlahjakkuutta, oisin voinu osallistua tälle tunnille jo heti alkeiskurssin jälkeen!

Kaikki tän postauksen kuvat on Verticalin nettisivuilta, kun en omiakaan tullut ottaneeksi.

Tuo ylempi esittelyteksti seisoo helsinkiläisen Vertical Clubin PoleGuru-tunnin tuntikuvauksessa. Olin taas Helsingissä Rorschach-koulutuksessa (mustetahratesti), ja tuo Guru-tunti oli just täydellisesti koulutuksen jälkeen ja vielä saavutettavissa logistisesti. Sanoinkin jo aiemmin, että Vertical on aika täynnä, joten varasin tällä kertaa tuntini 3 viikkoa etukäteen ja viimehetkille asti olin silti jonossa alemman tason tunneille. Halusin varmistaa, että pääsen edes jollekin tunnille mukaan, joten otin tuon Guru-tunnin. Pääsin mä sit lopulta myös Pole Flow 2-tunnille.

Vähän hermostuksissani kipittelin tunnille. Iloisena tunnustin jo heti tiskillä opelle, että mä en sitten ole "ihan" tätä tasoa. Ope kysyi, mitä mä tällä hetkellä treenaan. Sanoin, että ayshaa. Se hymy, jonka sain, kertoi just sen mitä tiesinkin: nyt ei olla mun omassa laatikossa :D Mutta sain mä silti osallistua. Vertahan minä lähdin nenästäni tämmöisellä kerjäämään, tavallaan. Onneksi oli kiva ope, jotenki hellyyttävää kun se oli musta huolissaan, kai, että saanko mä tarpeeks apua. Sweet :)

VC: nettisivuilta

Miks ihmeessä mä tuommoseen tungin, vois joku kysyä? 

Mä en ehkä jaksa pelätä sitä että pärjäänkö mä. Ku mä oikeestaan tiedän, että tavallaan mä aina pärjään, mut en sillä tavalla, että saisin kaiken tehtyä. Kun enhän mä saa. Mä vaan jätän tekemättä semmoset jutut, mitä mä mietin olevan mulle vielä, noh, hengenvaarallisia :D Katson mielenkiinnolla miten muut oppii ne, ja painan mieleeni opettajan vinkit. Joku päivä mä sitten teen perästä. Tiedänpähän sitten, mitä kaikkea voin tehdä. Sitä odotellessa yleensä jokaiseen vaikeaan juttuun on jokin helpompi versio, mitä mäkin voin treenata. Semmosta close enough-matskua. Näin mä oon toiminu niiiiiin lukemattoman monilla tunneilla tähän astikin, varsinkin ulkomailla ollessani. Esim ollessani New Yorkissa, suurin piirtein kaikki meni yli hilseen, osasin siihen aikaan just ja just invertoida. Mut jostain selittämättömästä syystä mulle jäi ilman muistiinpanojakin paljon mieleen, ja olen tänä päivänä saavuttanut ne kaikki temput, mitä en silloin osannut, ja tiedostan niitä tehdessäni, että tämä oli se mitä Nykissä tehtiin ja nyt se menee.

Oon vähän ymmärtänyt, että tuommoinen itseensä rennommin suhtautuva uskalias asenne on vähän harvinaisempaa, ehkä? Niin moni tuntuu olevan kovin pelokas, että osaako olla jos menee uudelle tasolle. Kun sen takiahan sinne mennään, koska ei osata niitä juttuja mutta halutaan oppia. Joten pois vaan turha kainostelu, aina kannattaa yrittää. 

Toinen syy olikin ihan uteliaisuus. Halusin nähdä Helsingin harrastelijoiden eliitin luonnollisessa ympäristössään :D Semmoinen on samaan aikaan masentava ja inspiroiva ympäristö. Sitä tuntee ittensä ihan virtahevoksi, mut toisaalta siinä niin viisastuukin. Uuteen tankosaliin meneminen, uudet ihmiset, uusi ilmapiiri, uudet tavat. Nää kaikki tekee sen, että hetken se ottaa ennen ku tohtii jotenkin edes tosissaan yrittää, on vähän semmoinen olo niinku haluais karata nahoistaan. Ujostuttaa :D

VC: nettisivuilta

Omat heikkouteni on mulle varsin hyvin tiedossa. Kuopiossa mä treenailen aika paljolti omassa tahdissani ja haastan kyllä itseäni, mutta omissa käsissäni on huolehtia oman tekniikkani puhtaudesta ja sen parantamisesta, koska mua ei tällä hetkellä opeta kukaan. Sama juttu Verticalilla kuin Jyväskylän RSP:lläkin. Kaikki tekee niin kauniisti, tai jos nyt jotakin koukkunilkkoja näkyy niin eipä ne sieltä seasta silleen loista, kun kuitenkin jänteviä ja suoria inverttejä on samaan aikaan luokka täynnä. Mulle nämä tilaisuudet päästä jonnekkin, missä tehdään puhtaalla tekniikalla, on tärkeitä tilaisuuksia ja saan siitä paljon kotiinvietävää myös Kuopion tytöille. En saa muuttua sokeaksi sille, etten enää näkisi punaista kun tekniikka on rumaa ja tökeröä, koska en silloin osaa korjata sitä muilta. Tai itseltänikään.

Ja kyllä mä oon niin nössöki. Tehtiin ayshoista jatkojuttuja ja ayshaan menoa seisonnasta. Se oli semmosta, että: "Ensin seiso tangolla, kurottaudu eteenpäin, ulkokäsi tangolle vatsan eteen, sisäkäsi alas pitkin tankoa. Irrota jalat, käänny ilmassa kyljelleen, huomaa olevasi solmussa ja kädet ristissä, huomaa samaan aikaan muiden olevan ayshassa. Valu alas." :D Nössöksi mä itseäni sanon siksi, että muut oli tosi tekemisen touhussa ja vaikka niilläki taisi pelottaa eikä ne suurin osa saanu tunnilla oikein noita juttuja, niin sinne ne vaan sujahti, pää alaspäin, jalat irti, ja luotto kaveriin. Helsingissä oli yks jännä puoli. Tyypit tuli auttamaan toisiaan jotenkin automaattisesti. Semmoinen kehittyy usein niille, jotka on treenanneet jakaen tankoa toisen kanssa, mutta Verticalilla ei jaeta tankoja. Silti nämä treenasi melkein koko ajan pareittain. Very cool :)

Tämmöisissä jutuissa se on tosi kiva, että on joku ottamassa kopin. 

VC:n nettisivuilta

Verticalilla oli kivoja tyyppejä. Jos joskus oot kuullu sanottavan, että Helsingissä asuu itsekeskeisiä k-päitä, niin ainakaan Verticalille ne ei oo eksyny! Näin tavallaan "tuttuja". Saija ja Kaisa, fellow bloggers. Saijan ja mun menossa on paljon samoja piirteitä, kaksi punapäätä Better Bodies-treenishortseissa :D Saijan blogista voi mun silmään lukea sen, että kehitys on pitkällisen työn ja määrätietoisuuden tulosta, senttejä ei saada ilmaiseksi. Samahan se mullakin on. Onnistuminen ei ole itsestäänselvää, eikä asiat yleensä suju heti kerrasta. Kaisa taas työsti siinä edessäni ylispagaattia neljällä joogapalikalla höystettynä, ja sivuspagaattia kahdella kummankin jalan alla. Se meinaa aika tiukkaa ylispagaattia. Et niinku morjensta vaan! :D Pitäs laittaakki joku päivä omat "spagaattini" näytille. Voisin ihan leipää ja sirkushuveja-mentaliteetilla laittaa ne joogapalikat omienki kinttujen alle, ni nähään mihin musta on :D Mutta, kiitos tytöt, kun juttelitte eksyneelle vieraalle ja postailkaahan lisää treenipätkiä ni minäki saan samalla aina haistaa, missä te Gurut menette :D Ja Saija. Jään odottamaan sitä sun kuvaa, jossa sä näytät samalta ku minä siinä Allegrassa ;) 

Ja minäki pääsin tunnilta ehjänä. Uusia ideoita kirjattiin mun aivojeni muistivihkoon. Palataan asiaan :)

Tuli muuten ihan hel****n pitkä teksti. Tän ois voinu kiteyttää sanomalla, että: "Kävin Helsingissä tankotunnilla. Oli aika vaikeeta." :D :D 

Aerial silks

Käveli juutuubissa vastaan tämmöinen ja näin, että se oli hyvä.

Katselin ja lepäsin. Oi voi.

Mähän tiedän aika vähän kankaista. Osaan kiivetä ja vähän kääriytyä niihin ja parit simppelit temput. Ja sen tiiän, että ne puristaa jalkoihin ja nivusiin niin, että tuntuu kuin joku - noh- naru, olis menossa lihaksesta läpi. Potentiaalisesti nää kuitenkin varmaan sattuu vähemmän kuin tanko, jos vaan alkujärkytyksestä selviää.

Sen vähän mitä oon näitä videoita nähnyt, niin harvemmin kankaalla temppuilu menee noin kivasti musiikkiin tai että siinä olisi jotain tanssia. Yleensä vaan temppua tempun perään.

Maestrohan itse ylsi Espanjassa vähän tähän suuntaan:

Mutta ei istumisen voittanutta. :D

Lihastykit ja koostevideo

Oli taas aika väkertää treenikoostetta. Pitemmittä puheitta, siinäpä on videota :)





Tätä kun muokkasin, niin tuntui jotenkin siltä, ettei se sisällä oikein mitään erikoista. No Ayshat ehkä joo. Kaiken maailman räpellyksiä, koukkupolvia ja löysiä nilkkoja. Sitten tympii tuo Hytkeen myrkynvihreä miljöö. Tämä kaikki yhdessä niin tuli jotenkin semmoinen pälli-fiilis, ja sen vuoksi lätkäisin siihen hassun biisin ja röntgen-filtterin, koska whyyyy not?

Koneelta löytyy kohta 50gigaa tankokuvia ja videoita, joten noiden koosteiden teko on välillä vähän hidasta, mutta sitäkin tärkeämpää jos tahtoo ikinä mitään pätkiä enää löytää tuosta massasta. En tosiaan kuvittele kovin tehokkaasti selailevani tuommoista määrää materiaalia. Arkistointikin on vain ajankohdan mukaan, yritä siinä sitten löytää joku tietty kuva tietystä liikkeestä...


Allegralle kuuluu hyvää. Work in progress. Sain viime treeneissä irrotettua yläjalankin, tosin vain hetkeksi, ja sain pidettyä käden kiinni tangossa kun sekin aiemmin irtosi ihan väistämättä. Tietämättömille tiedoksi, kyseessä on selästä voimakkaasti kiertävä liike joka sattuu sen selän lisäksi jalkaan ja käsiin, joko kierron, tangon paineen tai ihonipistyksen muodossa. Siitä kun tulee pois, on semmoinen olo kuin olisi ollut jollain letkulla. Kaikki tämä vaiva, ja eihän se tule mulla nätti olemaan vielä pitkään aikaan, koska en veny tarpeeksi jaloista, eli muotopuoleksihan tuo tulee väistämättä vähän jäämään ainakin toistaiseksi. Se venyvyys myös auttaisi, jos yläjalka on alempana niin se antaa yläkropankin mennä alemmas ja pääsee mukavampaan asentoon. Mulla ei ole tässä nyt selkäni koko potentiaali vielä edes käytössä. Tosin, siitä huolimatta seuraavana päivänä selässä tuntuu, että jotakin muutakin on tehty, kuin maattu sohvalla.

 Muotoutuva Allegra

Oon kuitenkin nyt tän Allegran päättäny saada ja sehän jumansviidu vielä tulee!! :D


Nythän mun tän hetken treenit on melkein pelkkää tankoa. Mulla on olemassa se valmentajan tekemä superyksinkertainen saliohjelma, mutten ole tehnyt sitäkään kuin pari kertaa. Syystä, että olen pelkästä tangosta jo niin puhki, ettei siinä salitreenissä olisi mitään mieltä. Ja oon varjellut itseäni loppuunpalamiselta, koska oon tosiaan 7 flunssaa sairastanut jo tän vuoden aikana, joten on syytä vähän katsoa miten paljoa itseään kuormittaa.Toisaalta jäi korvan taakse, kun valmentaja viimeksi sanoi, että parempi kun on kevyt vartalo mitä nostella. Jotenka, kannattaako mun kovasti esim jalkoja punttaillakaan? Kun taas toisaalta tykkäisin saada semmoiset kiinteät lihakset myös takamukseen.

Tämmöiseltä näyttää kuitenkin tällä hetkellä mun "guns". Mun käsitykit. Vaikka musta itsestä tuntuu, että mä oon vieläkin ihan heikko enkä jaksa sitä enkä tätä, niin on tuonne yläkroppaan silti tullu vaikka sun mitä muhkua.

Lokakuu 2013

Tässä vielä vertailuna kuva helmikuulta. En toki silloinkaan ihan täysin lihaton ollut, mutta on sitä tullut kyllä runsaasti lisää, tunnen sen ihan itsekin. Varsinkin olkapäät, hauikset ja erityisesti käsivarret.

Helmikuu 2013

Tämän alla olevan kuvan tilannetta en näe ongelmana. Itseltäni toki puuttuu tuo Barbien loppukroppa, enkä kyllä sen perään olekaan. Kurvit on kivat olla :) Mutta hauska kuva silti, kertoo omalla tavallaan, mitä tapahtuu kun aloittaa tankoilun :D

Sexy Flexy

Kun tuossa taannoin ehdin jo jäpättää läpi siitä tankotanssin suhteesta strippaukseen, ja myöhemmin kerroin olleeni Jyväskylässä Nanna Halosen striptease-workshopissa, niin on vain paikallaan jatkaa asian tiimoilta vielä vähän lisää.

Nanna on Tampereelta Pole Academylta. Tuli sitten Nannan kanssa siellä Jyväskylässä puhetta Kuopiosta ja Nanna kyseli onko meillä joku treenipaikka, koska hän on tulossa muissa asioissa käymään yks viikonloppu. Siitäpä sitten tökkimään palasia oikeisiin suuntiin, peukut pystyssä, että Hytke ymmärtää hyvän päälle ees tän kerran, ja volá! Nanna veti meille eilen alkeis- ja jatkotason workshopit sekä sitä ah niin ihanaa Stripteasea!

Edelleenkään vaatteita ei poistella ja rumasti ei rynkytetä, mutta liikutaan sitäkin kauniimmin, hitaammin ja sulavammin. Semmoinen nestemäinen soljuvuus on tavoiteltavaa. Aiemmin Kuopiossa ei olekaan kukaan mitään workshoppia edes pitänyt, ja tämän tyylistä tanssia ei ole harrastettu missään muodossaan. Oli ihana nähdä, miten innoissaan tytöt oli, paaaaaljon enemmän kuin mitä ihmiset oli Jyväskylässä. Jyväskylässä juuri kellään ei ollut korkkareita, Kuopiossa taas kaikilla oli ja parilla joilla ei ollut, kovasti sitä harmitteli. Kaikki ilo irti ja kerranki ku saa kokeilla jotain uutta, esim korkkareita, niin todellaki popot jalkaan! -mietti nää savolaiset :) Nannan lähdettyä me vielä varmaan tunti fiilisteltiin hämyisessä salissa, kuvailtiin tehtyä koreota videolle. Mietin, miten hienoa sekin on, että jokainen uskalsi, että me muut katsottiin vierestä kun yksi tai kaksi kerrallaan tanssii hitaan seksikkäästi kameralle ja pienelle yleisölle. Ekan oppitunnin jälkeen. Eikä kukaan sanonut, ettei voi tanssia muiden nähden, koska on niin läski tai kömpelö tai mitään. Ja ennen kaikkea me kannustetaan toisiamme! Yksi sanoikin, että on kivaa kun tankolijat ei ole susia toisilleen, muissa tanssilajeissa saattaa esiintyä jopa kilpailua siitä, kenen spagaatti on alimpana ja kuka on kaunein, laihin, jne.

Ihan vaikka näin psykologina näen sen jotenkin todella sydäntä lämmittävänä, kun osataan olla sinut itsensä kanssa ja nautitaan olostaan, tullaan ulos kuoresta. Se ei ole mitään ylpistelyä eikä halpaa, vaan jokaiselle suomalaiselle ja jokaiselle naiselle tervettä itsetuntoa. So beautiful :)

Itse vahvan linjan (entisenä?) poikatyttönä tämmöinen tyyli on aika vierasta ja totally out of my box. Ei lähelläkään mun comfort zonea, mut ei toisaalta enää niin kaukanakaan kuin mitä se sillon ihan ekaa kertaa oli. Mun sexy floorwork-neitsyys meni puoltoista vuotta sitten New Yorkissa. Sillon se oli lähinnä kylläkin jännää ja uutta, omalla kohdallani ei kovinkaan viehkeätä vielä. Sillonkin kyllä jo huomasin, että huh sehän on rankkaa! Vaatii ensinnäkin keskivartaloa pitää ne asennot kohdillaan, jalat ilmassa, selkä kaarella tai että habat pullottaa kun teet maailman hitainta rullaus-punnerrusta.

istun pienenä länttinä tuolla seinän edessä. Jännittyneenä. Odottamassa elämäni ekaa floorwork-tuntia.

Tuossa ylemmässä hämyisessä kuvassa odottelen elämäni ensimmäisen floorwork-tunnin alkua "mikä sen nimi nyt olikaan"-Nykiläisellä tanssistudiolla. Mulla on jossakin vieläkin listattuna mitä liikkeitä me tehtiin, muistas vaan, että missä. Niiden muistikuvien pohjalta sitten kuvasin tän alemman (oli jo strippauspostauksessa esillä) tuossa keväämmällä Kuopion Hytkeellä, lähinnä sillä ajatuksella, kun en jaksanu tehä mitään temppuja ja tämä pälkähti mieleen. Kovin on raakile vielä tää mun taitotaso, mut jostainhan me kaikki aloitetaan :)


 ps. Mikä tätä Bloggeria jatkuvasti vammaa ku se ja youtube ei oo nykyään juuri ikinä väleissä? Tympii laittaa nää videot aina sorkkimalla noita html-koodeja....

Tässä kuvassa oon Steven Retchlessin (vasemmalla) tunnilla NY Body&Pole-studiolla. Itse en ole kuvassa.
Ja kyllä, Stevenillä on korkkarit :)

Moni kuopiolaisista jatkotason treenaajistakaan ei vissiin omista tätä mulle tyypillistä tiedonjano-persoonallisuustyyppiä ja tällä kertaa se näkyi siinä, ettei suurin osa tiedä kuka on Alethea Austin. Olin ensin poistamassa tätä tietoaukkoa yksittäin siitä kiinnostuneilta, mutta samapa se on postata tähän kaikki ne videot, mistä itse tykkään Aletheasta. Tai oikeestaan ei nää ehkä oo se top4 mistä pidän, välttämättä, vaan top4 tämän aamuisen etsinnän aikana. 

Aletheahan tunnetaan lisänimellä Queen of Sexy Flexy. Alethean tankotanssiura alkoi auto-onnettomuuden jälkeisenä kuntoutuksena, sitä ennen oli harrastettu muita tansseja. Alethea on naimisissa ja sen mies itse asiassa teki sen Jenyne Butterflyn rengas-videon, joka löytyy tästä postauksestani: One Ring to Rule Them All

Tämä alempi on jokin esiintymisveto, aluksi kovin pienenä näkyy mut se kyllä paranee. Aikamoinen kyllä :)

Hämyisissä valoissa tehty hidas tanssi:

Ja kisaveto:

Markkinoilla on toki muitakin sulavalinjaisia "lattialuutuja". :D

Tässä on Australialainen, Sydneyssä Pole Dance Academy-nimisen studion omistaja, Michelle Shimmy. Arvostan ihan sikana Shimmyn kehonhallintaa, aivan mielettömiä käsilläseisontoja!

Ja jos haluat lisää tältä naiselta, niin tuostapa löytyy ja katoppa samalla mitä sen youtube-kanavalta löytyy ylipäänsä: http://www.youtube.com/user/michelleshimmy

Jos ylipäänsä halut nähdä lisää naisia tanssimassa seksikkäästi, usein jopa lähes kokonaan ilman minkäänlaisia sen kummempia temppuja tangolla, niin paras tapa löytää näitä videoita on kirjoittaa YouTubeen UPA Bringing sexy back. UPA on United Pole Artists-järjestö, jolla on joka vuosittain 2-viikon mittainen teemaviikko, jolloin ihmisiä kautta maailman pyydetään postaamaan oma seksikäs tankovideo tuubiin ja nimeämään se tuolla otsikolla, jotta se löytyy ja liittyy muiden kaltaistensa joukkoon. Ymmärtääkseni tämä kaikki lähtee siitä ideasta, miten tankoilu on kasvanut paljolti ulos siitä seksikkäästä linjasta, mitä se alkuunsa oli, varsinkin kun Olympia-laji-puheet tulevat jatkuvasti enemmän ja enemmän esille. UPA:n vuosittaisella kampanjalla nostetaan tätäkin seksikästä puolta esiin.
Jonkun aikaa näitä kattelee ihan mielissään, toki jossain kohtaa tulee jo vähän semmoinen olo, että ne alkaa toistaa itseään. Kaikkea kohtuudella siis :) 

Ja minä? 

Itse löysin tavallaan oman genreni tästä seksikkyydestä, mutta vain osittain. Olen ehkä vähän hahmottamassa omaa tyyliäni, ja se on kombinaatio tätä sulavaa seksikkyyttä, taiteellista jazz/nykytanssi-tyyliä ja sekaan vielä aimo annos huumoria ja hubbailua. Toisinaan kaikkia näitä kolmea, toisinaan vaikka vain yhtä. Mä tykkään ylläpitää sekä tangolla että omassa elämässä kaikki ne sateenkaaren värit. Kaikelle on aikansa ja paikkansa :)

Vielä kun oikeasti siis osaisi tanssia, freestylata, näyttää sulavalta ja kauniilta. Sinne pyritään, yksi koukkupolvi ja löysä nilkka kerrallaan :)

Bonuksena vielä loppuun Alethean floorworkkia tuolin kanssa. 

Mut eikös se tosiaan niin ole, että oman mukavuusalueen ulkopuolella se taika tapahtuu? Ehkä just sen vuoksi, kun tää tyyli on monelle niin vierasta, se tuo tavallista suuremman vapaudentunteen? Jotakin turhia muureja napsahtelee oman pään sisällä auki. Tän ei tartte olla jokaisen teekuppi, mut suosittelen jokaista kokeilemaan. Ja vaikket kokeile, niin suosittelen olemaan silti nyrpistelemättä sille, joka tykkää olla vähän sexy flexy :)

Ituhipin pakurikatti

Jos on olemassa sellainen asia, kuin tryffelipossu, niin mulla on pakurikissa. Tää on nyt vaihteeksi ei-tankoon liittyvä lifestyle-blogaus :P

Keräilin elokuussa Kuusamossa pakurikääpiä meiän rannasta, ja nokkosta meiän pellolta.

Ensin otettiin vähän vainua. Mummo sai synttärilahjaksi tommosen ison mötkäleen niin siitä otettiin vähän hajuja etsinnän alkajaisiksi.

Sitten lähdettiin rantaan koivikkoon tarpomaan. Alemmassa kuvassa on kissa, näkyy tommonen pieni harmaahko tuhero keskellä kuvaa. Nää on näitä potretteja, jotka kuvaa kohdettaan mitä selkeimmin :P Vaan aatteleppa ite, mimmosta ois tarpoa tommosessa heinikossa!

Ja sittenhän sitä jo vainu saatiin ja kappas, mikä kätkö löytyi!!

Mmmmm, kunnon jööti! Pakurikääpää löytää parhaiten vähän vanhemmista koivuista, jotka on kasvaneet lähellä vesistöä.

Sitten ei muuta ku pakuria irti! Pakurikääpähän on siis terveystuote kotimaisuuden parhaasta päästä. Tästä tehdään pakuriteetä, jonka ehkä se paras asia on kasvanut vastustuskyky ja aktiivisuus erinäisiä bakteereja, viruksia ja syöpäsoluja vastaan. Todella korkea antioksidanttimäärä. Tätähän saa myös luontaistuotekaupoista esim tippoina.

The Loot.

Sitten oli Potun duuni tehty, ja ei muuta ku into piukeena takas kotiin ansaituille päikkäreille :)

Ihmiset jatko pakurin käsittelyä. Ensin paloiteltiin ne mötkäleet ja laitettiin kuivumaan.

 Tässä alemmassa kuvassa mummoni 80v ja mummon poikaystävä (oi kyllä :D) asettelee pakureita vuokaan ja vuoka meni tuonne vielä vähän pintalämpöiseen isoon uuniin kellimään. Sitten kun ne oli kuivaneet, niin vähän myöhenneltiin niitä lisää, että tuloksena olisi mahdollisimman pienet palaset. Paras tapa sen jälkeen on sitten keittää kuumaa vettä ja kaataa termospulloon ja perään esim teelusikallinen pakuria. Enempää ei tarvitse. Uute on hyvä olla kuumassa ainakin 3 tuntia, jotta pakurista on varmasti irronnut kaikki teho veteen. Sen jälkeen sitten lasiin puolet pakurivettä ja puolet pelkkää vettä. Sitten kerran tai pari kertaa päivässä ainakin sitä vetelee. Jos oikein tahtoo hifistellä niin alkoholiuutto olisi vielä tehokkaampi irrottamaan käävästä kaikki aineet, mutta siihen en ehkä kotikonstein vielä lähde.

Lisätietoa pakurikäävästä: http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Tuossa oli paljon hyviä vinkkejä, taidan ainaki kokeilla tuota keiton tekemistä pakuriin, sekä riisin keittämistä pakurin kanssa!

Seuraavaksi hyökkäsin sitten nokkospuskaan. Nokkonen, tuo paljasjalka-askeltajan vihollinen numero uuno. Nyt kosto on suloinen, I'm gonna eat that sucker!

You ain't got nothing on me!! Nappailin pelkkiä lehtiä, koska varret saattaa kuivuttuaan jäädä ikäviksi piikeiksi. Toki niitäkin silti tuli jonkun verran.

Kassit täynnä :P

Ylemmässä kuvassa nokkoset kuivui sen samaisen ison leivinuunin päällä. Sisällä ois varmaan kuivunu vielä tehokkaammin, mutta pelkkä ilmakuivatuskin varmaan menee.

Seuraavaksi tuli tämmönen erittäin kotikutoinen möyhennystekniikka. Ihan itse piti keksiä. Koska kuiva nokkonen pitää sitten saada jauheeksi, ja ei ollut tehosekoitinta, ja sauvasekottimella koko touhu leviäisi pitkin pitäjiä. Elikkä vedin sitten kulhon päälle pussin ja pussiin sauvasekottimella mentävän reiän ja hoplallaa!!

Nyt on "ruohoa" :P Lisätietoa terveyseduista: http://www.herbosus.fi/nokkoInfoa.htm

Muita metsien superfoodeja on sit tietty mustikka. Tämä alempi on äidin tuoma "kukkapuska".

Jostakin luin, että maito tuhoaisi mustikan antioksidantit tai jotain tähän suuntaan. Mut tässä nyt silti perinteinen mustikkamaito.

Mummon muki. Samaistuu kovin tuohon tekstiin :)

Sittenhän mä ituhippailen myös Kuopion päässä, saalistusviettiäni toteutan siinä tapauksessa tälleen modernisti netin kautta. Fitnessfirst on ihan paras firma! Nimestään huolimatta minun mielestäni enemmän hippipuoti kuin mikään lisäravinnefirma eli urheiluravinne"mömmöt".

Tässä kuvassa on erilaisia pähkinöitä, siemeniä, mulperia, ashwagandhaa ja hamppuproteiinia.

Toinen hyvä on sitten Terveyskimppa Facebookissa. Halpaa settiä ja paljon tietoa, vaikkei mitään ostaisikaan. Tässä alemmassa kuvassa on puolet(!) mun kookosöljyvarannoista. Kookosöljyä en osaa itsekään vielä kunnolla hyödyntää. Sitä voi käyttää paistamiseen, maustamiseen, siltään, kasvo- ja ihovoiteena, hiusten ja vartalon pesuun ja mitähän vielä... Siis ihan kaikkeen. Se on antibakteerista, eikä sen rasva varastoidu elimistöön huolimatta siitä, että on kovaa rasvaa. Parhaimpana ominaisuutena itse pidän sen kehoa puhdistavaa vaikutusta, vähän niinku suoliston oma hammasharja :P Tai sanosko näin, että kuitu on se hammasharja ja kookosöljy ois sit hammastahna.

Tässä alemmassa kuvassa on sitten iHerbistä omegat ja spirulinat. Tilailen sieltä myös viherjauheita ja vitamiineja ja probiootteja. Jos pitää summan siinä alle 42e niin säästyy tulleilta. Sillähän ei paljon mitään saa, jos yksikin tuote on vähän arvokkaampi. Mutta aina jotaki jännää kuitenki ja silti se on halvempaa kuin Suomesta. Nuokin omegat, yhdessä purkissa on 240kapselia ja rasvamäärät on 400mg EPA ja 200mg DHA. Että ihan kivat. Jotkut, kuten itsekin usein, nappaa kaksi kerralla kun tulee tuota urheilua sen verran harrastettua, että sitä tarttee buustia. 2-3 kertaa päivässä. Nyt oon vähän vähennelly, kun mustelmia tulee niin herkästi, mutta ne tosin lähtee myös nopeasti pois. D-vitamiini runsaissa määrin myös vähentää omegojen aiheuttamaa herkkämustelmaisuutta.

Tuo kuvan Northforce on proteiinia, jota valmistetaan Kuusamon meijerillä. Tosi hyvän makuista ja jotenki hellävaroin on kuulemma ne herat valmistettu, että varmasti passaa jokaisen tarpeisiin.


Pottuhan sitten tietysti ituhippailee ihan omalla tavallaan. Tässä kuvassa se on pyydystänyt päästäisen. Mä vähän mietin, että varmaan se on joku vammainen tai muuten vajakki ollu, ku tommonen hienosto-karvaperse on sen saanu kiinni. Äiti, eli Potulle mummi, taas kovasti puolustelee, tietenki. Ne on tommosia, lepsuja, noi mummit aina :P Vaan okei, oli se Potaatti kuulemma kesän aikana niittäny ainaki 7 päästäistä. Josko ne ei sitten kaikki ollu niitä lauman heikoimpia. Tai sit yks vaihtoehto on, että viime kesä oli taas syklissä niin hyvä myyräkesä, että ne suorastaan on kävelly kissan naaman eteen. :D
Mutta urheilupyynnin puolelle se Potullaki menee, tosin se ei vielä ymmärrä miten toimii catch & release. Syö se niitä ei kuitenkaan, johonki se raja on varmaan vedettävä :D

Pahoittelen jos kuva järkyttää herkempiä. Ravintoketju ja silleen.

En muista näytinkö mä tätä kuvaa? Kyllähän mulla tää kasvipuoli on ehkä parempi jossain määrin sisäisesti nautittuna, ku ulkoisesti se on aina vähän niin ja näin. Tää bonsaipuu ainaki tuli tiensä päähän. Toisaalta sitten mun orkidea kukki yli kuukauden kesällä. Hoidosta huolimatta. :D

Tässä kuvassa on mun riisiproteiinivarastot. Terveyskimpasta. Monen mielestä pahvinen maku, mun mielestä ihan jees, vaikka en sitä pahvisuutta kielläkään. Sopii proteiiniksi luomuilusta innostuneille, sekä maitoallergikoille. Suoliston ystävä.

Lidulista saa halpaa pähkinää, pienissä pusseissa.

Sitten on se urheiluvarasto. Tässä näkyvissä BCAA ja karnitiini (treenin aikaisia "mömmöjä"), testissä oli myös green tea kapselit mut en havainnu vaikutusta. Jo se nyt ois ollukki, jos tommoset kapselit ois laittanu mun rasvat liikkeelle ku siihen ei muut keinot oo kyenny. Proteiini on kuvassa kaseinaattia, mut sitä en enää käytä muuten ku proteiinipuddingissa, kaseinaatti ei kai ole suolistolle kovin hyvää. Heralle ois kiva ku ois yhtä tehokkaita maidottomia vaihtoehtoja, mut ku ei niin ei. JOtenka Fastin Muscle+ on käytössä palkkarina.

pudding+mustikkaa

Glutamiini on hyväksi vatsan toiminnalle ja suolistonukalle. Vaikket urheilisikaan. Kreatiini taas tutkitusti auttaa lihaskasvua.

Uuuuh, paketti!

Vähän chia-siemeniä (rasvaa ja kuitua) ja psylliumia (kuitua). Jos on katsos viljat vähemmällä ni nuo ja kasvikset, niin pärjätään jo oikein hyvin. Mut tää alin kuva, tässä on ainekset raakasuklaan tekoon. Itse asiassa ainekset varmaan koko loppuelämän suklaille :D Tosin, kaakaovoi on kovasti kuluvaa.

Ekan kerran ku tein raakasuklaata ni ei se ei jotenki iskeny. Tarvittiin, että sen hetkinen miesjuttu näytti, miten se homma hoidetaan kotiin.

Vähän ei niin herkullinen kuva, pahoittelen. Huonoa PR:ää... :(

Reseptinä tämmönen:

- 150g kaakaovoita

- 1 dl carob-jauhetta

- 1 dl lucuma-jauhetta
- 1 dl raakakaakaojauhetta

- 2 rkl kotimaista luomuhunajaa
-kookosöljyä

- Ripaus laadukasta suolaa

Kaikki menee about tuossa järjestyksessä miedolla lämmöllä kattilaan tai vesihauteeseen. Sitten muotteihin ja pakkaseen tai jääkaappiin. Piece of nakki! Ja nykyään oon kyllä koukussa, voi että! Suklaa, joka sisältää vain ravintorikkaita aineita, eikä yhtään sokeria eikä huonoa rasvaa. 

Paitsi muuten tuota soijalesitiiniä en käytä kun en käytä soijaakaan, ja mitään eteerisiä minttuöljyjä en myöskään, syystä etten edes tiedä mikä ihmeen mirhami se nyt oikeen ees on...