Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.

"You will find only what you bring in." -Master Yoda-

torstai 24. joulukuuta 2015

Ho Ho Ho!

Ho Ho Ho!!

Hyvää Joulua kaikelle kansalle, treenaavalle ja sohvaperunalle, sekä kaikille niille jotka jaksavat tai eivät jaksa venytellä :D 





Olen saanut Bloggerilta vuosia kaipaamani joululahjan, eli mahdollisuus lisätä kuvia pelkästään vetämällä niitä tekstiin, mac-tyylillä! Tuntuu, että saattaisi jaksaa paremmin naputella jotain, kun ei mene sata vuotta jos haluaa lisätä pari kuvaa.


Pottu <3


Joulutonttu-Jäpä 

Jäppis <3


Näkymä ikkunasta (@Kuusamo)
Uuden Vuoden lähestyessä, (ja samalla mun synttärien, again...), on taas aika siivota omaa mentaalikaappiaan ja miettiä, mihin suuntaan sitä itseään ja elämäänsä veisi. Enimmäkseen olen tässä pohtinut suhtautumistani itseen, painooni sekä reeneihin. Paljon on hyvää, mitä aion jatkaa, paljon on sellaista, missä aion vielä tsempata. Tietysti matka ajatuksista tekoihin on usein varsin pitkä, ja vanhat tavat pitävät tiukasti otteessaan.

Tulin myös ostaneeksi RSP pikkujouluista 5 kerran kortin, joten saapas nähä mitä se vielä poikii. Liikuntakalenteriini olen tällä erää kuitenkin tyytyväinen: akrobatiaa/telinevoikkaa, akrojoogaa Pojun kanssa, sekä Method Makiaa siinä määrin, että pystyy oikeasti kehittymäänkin, sekä satunnaiset ilmajoogat. En toisaalta haluaisi sinne sekaan mitään palettia monimutkaistavaa, mutta katsotaan tätä tankoilua nyt rauhassa, miltä se alkaa tuntumaan.



Näissä kuvissa näkyy tunnelmia Kuusamon keskustan lähellä olevasta Kirkkosaaresta, jonne ihmiset tuo jouluna satoja jäälyhtyjä, ja koko pieni koivumetsäinen saari muuttuu tuikkivaksi satumetsäksi. Kirkkosaari on mun lempipaikkoja, mitä Kuusamon keskustaan tulee. Mekin vietiin äitin kanssa oma jääkynttilä :)










Hautausmailla on aina valoloistetta jouluisin

Oikeastaan melkein aina kun tulen Kuusamoon, alkaa jollain tasolla tapahtua oman elämän inventaariota. Se on kai riittävän kaukana ja riittävän erilainen, että lyhyelläkin visiitillä tuntuu, että irtoaa omasta arkielämästä ja sitä pystyy tarkastelemaan vähän kauempaa. Yleensä se ei ahdista, vaan nostaa pintaan sen tärkeän kysymyksen, että mitä minä haluan, miten minä pääsen siihen, ja tukeeko tekemäni asiat siihen pääsyä.






Vaan nauttikaahan lomapäivistä, ja olkaa ihan lössönpössön :)